29.07.2009 13:10

Usko, toivo ja kawaii: Manga Messias

Jeesuksen tarinan ja nuortenmangan yhdistäminen tuskin oli yhdenkään sarjakuvaharrastajan toivelistalla erityisen korkealla. Mutta tässä se nyt on: Manga Messias kertoo Raamatun Jeesuksen elämänvaiheista pastellivärisen mangatulkinnan.

Kiehtovinta Manga Messias -sarjakuvakirjassa on sen kanteen painettu iskulause. Se kysyy: "Aikooko hän tuhota maailman ... pelastaa sen?" Onkin kieltämättä vitsikäs ajatus, jos suuri osa maailman ihmisistä olisi viimeiset vuosisadat palvonut miestä, joka olisi tuhonnut maailman. Valitettavasti Manga Messias pitäytyy alkutekstissä ja kertoo mielikuvituksettomasti Jeesuksen tarinan seimeistä risitille sellaisena, kun se pyhäkoulussa opetetaan, nyt vain sarjakuvamuodossa.

Manga Messias on Suomen Pipliaseuran kustantama, alun perin NEXT-organisaation julkaisema sarjakuva, joka on osa suunniteltua sarjaa manga-tulkintoja Raamatun tarinoista. Sen on sovittanut Hidenori Kumai ja kuvittanut Kozumi Shinozawa, joka pistäytyi heinäkuussa Suomessa esittelemässä työtään AnimeCon-tapahtumassa. Varsinaisen oman tulkinnan tekemisen sijaan Kumai ja Shinozawa ovat tyytyneet ainoastaan käyttämään populaarimangan maneereita: kaikki on sievää, värikästä sekä hajutonta. Hieman noloa puhekieltä puhuvat opetuslapset kouhottavat kuin kliseisen shoujo-mangan rakastuneet teinit. Ja lauhkeakasvoinen Jeesus näyttää ristilläkin niin tyyneltä ja söpöltä, että hänen kärsimyksiään on vähän vaikea ottaa vakavasti.

Jeesuksesta kertovien tarinoiden ei tarvitse olla latteita, hajuttomia kuvituksia. Onhan lopulta tarinan ytimessä sangen radikaali ajatus: Jumala itse antautuu elämään ihmisenä ja lopulta kidutettavaksi ja tapettavaksi luomiensa ihmisten käsissä. Uskonnon - myös kristinuskon - historia on täynnä uhreja vaativia jumalia, mutta Uusi testamentti esittelee Jumalan, joka on oma uhrinsa. Tämä on pohjimmiltaan sangen jännittävä ja raflaava idea.

Jeesusmyytti on inspiroinut lukemattomia taiteilijoita läpi länsimaiden historian: taiteilijoita, jotka ovat luoneet joitain ihmiskunnan merkittävimpiä ja kauneimpia teoksia. Kirkko on ollut myös tukemassa aikansa tekijäneroja taiteessaan. Nykyaikana kiinnostava uusi taide ja viihde tulee kuitenkin yhä useammin maallisista lähtökohdista, siinä missä uskonnollinen taide päätyy olemaan lähinnä kitchia.

Relevantti uskonnon inspiroima taide taas saa uskovien vihat päälleen. Martin Scorsesen Kristuksen viimeiset kiusaukset -elokuva on malliesimerkki hyvästä Jeesus-tarinasta. Siinä Jeesus-myyttiä tutkitaan kriittisesti ja se esittää kysymyksiä uskonnon, synnin ja uskon luonteesta. Se ei tyytynyt olemaan ainoastaan kuvitus Jeesus-tarinan yleisesti hyväksytystä versiosta, vaan tutkielma Jeesuksesta ihmisenä - eikä kyseessä ollut varsinaisesti jumalanpilkka, onhan Jeesus alkutekstinkin mukaan "Ihmisen poika". Luonnollisesti rohkea tulkinta sai vastaansa musertavan protestiryöpyn. Hartaat kristityt heittivät Pariisissa polttopulloja leffaa esittävään elokuvateatteriin, sillä miten muuten parhaiten todistaa Jumalan rakkautta kuin väkivaltainen vandalismi?

Verrattuna vaikkapa Scorsesen mestariteokseen, Manga Messias on epäkiinnostava kiiltokuva hahmosta. Kukaan ei myöskään tule heittämään Molotovin cocktaileja kirjaa myyviin kauppoihin, sillä Manga Messiaassa ei ole mitään, mistä suuttua. Samoin kuin kristitty rock, Manga Messias on yritys tavoitella yhä etäämmälle kristinuskosta ajelehtivia nuoria heidän "omalla kielellään". Yritys on kuitenkin tuomittu epäonnistumaan, sillä manga, kuten rock-musiikkikin, on väkevimmillään kapinaa. Kaksituhatta vuotta vanhasta myytistä ei saa houkuttelevaa yrittämällä heittäytymistä viimeisimmän popkulttuuri-ilmiön kelkkaan ja tarjoilemaan siitä laimennettua versiota. Kohderyhmänä oleva nuori haistaa kyllä teoksen takana olevat motiivit ja vielä pahempaa: hän haistaa sen julkaisuun johtaneen lievän epätoivon.

Täytyykin pohtia, missä on kristittyjen usko omaan viestiinsä? Ajatellaanko, että Jeesusmyytti menee rikki, jos sitä luetaan jollain muulla kuin totutulla tavalla? Eikö Jumalan sanan pitäisi olla kaikkien luettavissa ja uudelleenluettavissa, taiteilijoidenkin? Jos uskonto menettää seurakuntalaisiaan, voisiko olla että vika ei ole Raamatun sanaa tulkitsevissa taiteilijoissa, vaan siinä skitsofreenisessä tavassa, jolla sitä yritetään markkinoida - tai peräti lähdeteoksessa itsessään? Ihmisillä on taipumus tehdä itselleen pyhistä asioista jotain, jota vaalitaan ulkomaailmalta, mutta jos uskontoa yritetään suojella ulkopuolisilta vaikuttimilta, siitä tulee nimen omaan museoesine tai rihkamaa, lasikaappiin suljettu posliininen kissafiguuri. Jotain Manga Messiaan kaltaista, siis.

Otto Sinisalo

Julkaisija: Suomen Pipliaseura

Hinta: 9,50 €

Suomentanut: Marika Villikka

Lisätietoja: Manga Messias