02.07.2010 10:54

Conit kesän väriläiskinä

Conit, nuo japanilaisen populaarikulttuurin harrastajien kokoontumisajot, tuovat taas oman säväyksensä vehreän kesän keskellä. Harrastajien ikääntyessä kasvaa myös tapahtumilta vaadittavan ohjelman taso ja samalla conit ovat muuttuneet maksullisiksi. Coneilla on tapana muuttaa tapahtuma-alueensa väliaikaisiksi nähtävyyksiksi, joten mangaa ja animea harrastamattomienkin tahojen kannattaa käväistä ainakin katsastamassa pukuloisto. Se on ilmaista kivaa.

Haruko Momoi valloitti Desuconissa

Conikesän aloitti 12.-13 6. Lahden Sibeliustalon kävijäennätyksen rikkonut Desucon, joka on viimevuotisesta debyytistään lähtien pyrkinyt profiloitumaan vanhempien ja vakavampien fanien tapahtumaksi. Ikä ja vakavuus eivät tarkoita aikuistumista anime- ja mangapiireissä. Tai sitten tarkoittaa, mutta maallikolle ero tuskin avautuu.

Desuconissa ohjelmanumerot ja työpajat venyivät japanilaisen musiikin historiasta shibari-vartalonsidontaan. Toki fanimaailmassa jyvät akanoista erotteleva yaoikin oli ohjelmassa mukana. Tavikset joutuvat kenties tässä kohtaa googlettamaan jo helpoimpiakin termejä, eli Desucon ei ole tarkoitettu aloittelijoille.

Japanilaisen populaarikulttuuriin hurahtaneille sen sijaan oli tarjolla kulttiherkkua yllin kyllin. Valloittavin ohjelmanumero saattoi olla Haruko Momoin superpirtsakka show. Jos lukija voi tässä kohtaa kuvitella liikaa piristeitä saaneen Nylon Beatin sokerihumalaisimmillaan kertaa miljoona tiivistettynä yhteen, niin saattaa saada käsityksen siitä tyttöenergisestä discohumppainfernosta, joka Sibelius-talon ison salin villitsi. Taustanauha riitti, kun sähköoravamainen tehopakkaus tartutti hyväntuulisuutensa mangusteihin. Yleiselle jaetut neontikut saivat salin näyttämään jediritarien laserpuukkotappelulta.

Suurelle yleisölle tämä ääninäyttelijäkin tunnettu ja Akihabaran räiskyvän fanikulttuurin kuningattarena huhkiva tanssipoppari jäänee ikuisiksi ajoiksi pimentoon, mutta se lienee faneista vain plussaa. Allekirjoittanutta Haruko Momoi yleisöineen muistutti hauskalla tavalla Metaluciferin keikasta Tampereen Vastavirta-klubilla vain paria päivää aikaisemmin. Ylihyväntuulinen hurmos riivasi esiintyjän ja fanit molemmissa osoitteissa. Samalla lailla Hangon kekseinä humppasivat true heavy metallin nimeen vannovat körmyt ja animeen hurahtaneet vähemmän körmyt.

Cosplay-kisa on näissä tapahtumissa pakollinen ohjelmanumero ja nyt valittiin Suomen edustaja lajin EM-kisoja vastaavaan tapahtumaan. Paras ei kaikkien mielestä voittanut, mutta kisa oli korkeatasoisin maassamme nähty tähän mennessä. Eli käykää lukijat nyt ihmeessä mahdollisuuden kohdalle sattuessa conipaikan pihalla ihmettelemässä anime- ja mangahahmoja ihan livenä Kuviakin saa ottaa, jos kauniisti pyytää. Siipiä ja miekkoja kannattaa varoa.

 

Traconissa pelataan ja pukeudutaan

Seuraava tilaisuus cosplayn äimistelyyn tarjoutuu tamperelaisille 3.-4. heinäkuuta. Tampere-talon lähistö tulee kuhisemaan värikästä väkeä ja viereinen puisto tarjoaa vieläpä oivan poseerauspaikan, jossa metrisiä siipiä ja muita ulokkeita on hyvä röyhistellä. Tapahtuma tarjoaa myös länsimaisempaa viihdettä, sillä pelikulttuurilla on Traconissa iso rooli. Lauta-, rooli-, rytmi-, tanssi- ja konsolipelaajille on tarjolla runsaasti tekemistä, näkemistä ja ostettavaa. Sarjakuvia tai animaatiota vierastavilla ei siis ole syytä vältellä tapahtumaa.

Yaoi ja BL lähes loistavat poissaolollaan tapauksen ohjelmakartassa, joten korjataan puutetta katsastamalla tämän maan tuoreimpiin kuuluva BL-julkaisu.

Perinteitä pelkäämätöntä poikarakkautta

BL, lyhenne sanoista Boy’s Love, on salonkikelpoisempi versio yaoista, joka siis on nuorten miesten välisiin lemmensuhteisiin keskittyvää nuorille naisille suunnattua viihdemangaa. Tammen alaisen Punaisen Jättiläisen valitsema Shuri Shozun Ghost! on ovelan turvallinen ja kevyt lasku BL:n maailmaan. Tai ainakin ensimmäinen osa siis on.

Shuri Shiozun Ghost! on lempeän parodinen manga, jonka huumorin kärki kohdistuu lukioromantiikkaan ja kummitustarinoihin. BL on mukana ennemminkin massasta erottavan jujuna, kuin kaiken alkuna ja juurena. Homous tuodaan lukijan ja hahmojenkin elämään aika lailla rajatapauksena, eli kuolleen tytön riivaama tarinan sankari kertoo omalla suullaan tytön tunteista koulun komistukselle.

Fiksuna kaverina tämä Hasunuma hoksaa välittömästi miespuolisen ihailijansa olevan kummituksen vallassa, mutta ei yllättäen panekaan pahakseen vääristäkään syistä iholle tulevaa söpöä poikarukkaa. Kun yhdestä aaveesta päästää eroon, niin toinen ja kolmas odottavat jo nurkan takana. Ja sankariparivaljakkomme joutuu yhä läheisempiin tekemisiin toistensa kanssa. Tämä siis todellakin ON parodiaa.

Ghost! seikkailee turvallisilla vesillä myös visuaalisesti. Suomessa julkaisuista mangoista mm. Karin ja Power! (jep, huutomerkki) ovat tahkonneet saman oloista sarkaa. Koulumangan konventioita ei siis uhmata, vaan lukijoille tarjotaan perusvarma suoritus. Sen riittäminen on lukijasta kiinni, mutta kun lähtökohtana ei ole elämää suuremman taidekokemuksen välittäminen, vaan häpeilemätön viihde, niin tekijän ja kustantajan tavoite lienee saavutettu. Yliluonnollisen romanttisen komedian ystäville tätä uskaltaa ainakin muutaman pokkarin annoksena suositella. Tulevaisuus näyttää minne asti eväät riittävät.

 

Teksti ja kuvat: Janne Suominen

 

Shuri Shozu: Ghost! 1
Punainen Jättiläinen 2010, 208 s., 5,90€

http://www.Desucon.fi
http://2010.tracon.fi
http://momoi.com