18.02.2010 22:20

Pete Parkkonen: I´m an Accident

Pete Parkkosen toinen albumi, I´m An Accident, ilmestyi 17. Helmikuuta. Levyn ensimmäinen single I´m An Accident nousi heti radiolistan top10:n joukkoon! Albumin on tuottanut Major Labelista ja Pariisin Keväästä tuttu Arto Tuunela.

Mihin katosi se vihainen pörröpää, joka vielä vuosi sitten sylki suustaan agressiivisia linereita, joiden mukana bändi pörräsi kuin pesällinen vihaisia ampiaisia. Vihaisen nuoren miehen katoamisesta pitäisi tehdä ilmoitus, sillä vaikka vuosi sitten julkaistulla First Albumilla nuori Pete oli markkinoille tilaustyönä loihdittu Idols-tähti, meno oli mukavan sähköistä. Nyt tuo sähkö on poissa ja sen tilalle on loihdittu levyllinen radioystävällistä pop-rokkia. Tämäkö on sitä kauan kaivattua kasvua?

Uuden levyn julkaisua pedannut sinkku I´m an Accident on tarkoin laskelmoitu hitti, jonka kohderyhmälle räätälöidyt lyriikat iskevät lujaa perjantai-iltojen bileissä. Kertosäkeeseen on saatu universumin kokoinen saundimaailma, jonka mukana on kieltämättä kiva bilettää. Mutta niin vaan kaiken kivan takana velloo ylituotettu kokonaisuus, jonka raidat on täytetty pussillisella moneen kertaan käytettyjä jippoja: on kitarakikkailua, alati kiihtyvää rumpubiittiä, taustakuoroja ja vaikka mitä. Lopputulos on makoisa mutta liiankin tuttu.

Jos levyn nimibiisi onkin varman päälle tuotettua radiorokkia, seuraava All She Said vetää maton alta olemalla suoranainen takaliston nuoleskelija. Hassun hauskat syntsat ja enkelikuoro yhdistettynä Peten ylituotettuun lauluun on lähinnä vaivaannuttava kokemus. Ja heti perään biisissä Sound of Me Breaking Down ollaan ihan v***n ROCK.

Petessä ei sinänsä ole mitään vikaa, sillä nuori tähdenalku on laulajana vieläkin oikea rokkikukko. Nämä tilaustyöltä maistuvat lätyt eivät kuitenkaan tee pitkässä juoksussa Petelle kunniaa, sillä jässikkä tarvitsisi selvästi setin persoonallisempia biisejä. Tämän hetken jutut ovat liiankin laskelmoitua kamaa, josta ei pitkässä juoksussa jää jälkeäkään tuleville sukupolville. Kivalla syntikkaintrolla alkava Getting Away muistuttaa hassulla tavalla David Bowien kasarihittiä China Girl. Harmi, että biisi jää muuuten melko kasvottomaksi yritykseksi.

PIsteet: **½
Teksti: Jaakko Jäntti
Kuvat: SonyBMG