23.08.2010 14:57
Netissä kohkaaminen voi kostautua
Internetin perusominaisuutena on perinteisesti pidetty mahdollisuutta esiintyä ja ilmaista mielipiteitään näennäisesti nimettömästi. Julkisten nettipäiväkirjojen ja yhteisöllisten palveluiden kuten Facebookin aikana anonymiteetti on kuitenkin murentumassa, minkä myötä moni maksaa toilailuistaan myöhemmin elämässään.
Hakukonejätti Googlen toimitusjohtaja Eric Schmidt arvioi hiljattain Wall Street Journalille, että tulevaisuudessa entistä useampi vaihtaa nimensä puhdistaakseen netissä tärveltyneen maineensa ja aloittaakseen puhtaalta pöydältä. Vaikka arvio on kärjistetty, tarkemmin ajateltuna osin jopa virheellinen olettamus, piilee pohjalla todellinen ongelma.
Kuten vanha kansa sanoo: sen minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Edes tietoverkkojen lumossa ei kannata tehdä typeryyksiä.
Schmidtin arvion taustalla on ajatus siitä, että tietoyhteiskunnassa kaikki tieto voi olla kaikkien saatavilla, välittömästi, muutamalla napinpainalluksella. Kerran nettiin ladattu tieto linkittyy hakupalveluiden kautta relevantteihin asiasanoihin ja arkistoituu tietokantoihin, mikä tekee tiedosta helposti saatavaa ja pysyvää. Netin voisikin nähdä monihaaraisena, mutta päätteellä surffaavan käyttäjän kannalta yhtenäisenä tietopankkina, johon yhä suurempi osa kaikesta maailman tiedosta varastoituu.
Kerran nettiin ladattu ryyppyillan neronleimaus ei hakukoneiden kannalta poikkea vaikkapa Suomen presidentin nimestä muuten kuin siinä, millaisia vaikutuksia tiedolla voi olla henkilökohtaisella tasolla asianomaisille. Nolo kuva tai herjaava kommentti ei välttämättä jääkään vain lähipiirin huviksi, vaan voi levitä kenen tahansa katsojan kautta julkiseen tietoon, josta kuka tahansa voi sen löytää Googlesta oikeiden asiasanojen avulla. Tällaista tietoa on mahdotonta saada enää netistä pois.
Tavatonta ei ole, että ihmisiltä on evätty jopa työpaikka sen vuoksi, mitä nämä ovat julkaisseet Facebook-sivullaan. Kerran tahrittu maine ei hevillä puhdistu.
Yksin ruudun edessä istuessa on helppo unohtaa, että internet on vain välikäsi. Lopulta tietoverkon toisesta päästä löytyy niin ikään ihminen, joka voi tehdä löytämällään tiedolla juuri niin kuin sielu sietää. Julki annetun tiedon tulkintaa on vaikea ennakoida, koska netissä viestillä on useimmiten enemmän kuin yksi vastaanottaja. Monenkirjava yleisö kasvattaa merkittävästi viestien väärinymmärryksen mahdollisuutta. Se mikä on tarkoitettu kepeäksi lentäväksi lauseeksi, voi erilailla ajattelevalle olla loukkaus. Netissä viestit voidaan myös helposti irrottaa kontekstistaan, jolloin varomaton heitto voi entistä helpommin saada epämiellyttävän vastakaiun.
Yleissääntönä voidaan pitää, että rasistiset vihjailut, merkkihenkilöiden naljailut ja poskettomat poseeraukset kannattaa suosiolla jättää näppäilemättä. Harkintaa helpottaa, kun kuvittelee mahdollisimman monet viestin vastaanottajat tavalliseen keskustelutilanteeseen. Ellei asiaa olisi valmis sanomaan oikeassa elämässä, ei sitä kannata tehdä netissäkään. Asianmukainen käytös osoittaa kunnioitusta muita netin käyttäjiä kohtaan ja samalla säästää mahdollisilta ongelmatilanteilta.
Netin käytöstavoissa neuvomaan on luotu monenmoisia etikettisääntöjä. Näistä puhutaan tavallisesti netikettinä. Yksi yleisistä ja kattavista netiketeistä on Suomen internetoppaan Netiketti, jossa muun muassa korostetaan kohteliaisuutta ja harkintaa netissä viestiessä. Sivustokohtaiset käytösohjeet kannattaa myös lukaista läpi, jos oma suosikkifoorumi tai yhteisöpalvelu niitä tarjoaa.
Kimmo Pukkila
Linkit: Suomen internetopas - Netiketti
Tietoturva-artikkelit
SOPA – lakialoite, joka uhkasi kaataa internetin
Mac ei ole niin turvallinen kuin luulit
Microsoft Security Essentials - ilmainen vaihtoehto tietoturvaan
Anonymous – Internetin kettutytöt?
Stuxnet: kun kybersodankäynti tuli julkiseksi
Moni uhka vaanii verkkopankkien käyttäjää
Näin pankki suojelee verkkoasiakkaitaan
Google+ haastaa Facebookin, mutta entä tietoturva?
Huijari pyrkii Facebook-seinällesi
Botnet on joukkovoimaa ilman lupaa
Myös kännykkä tarvitsee tietoturvaa – ratkaisut
Myös kännykkä tarvitsee tietoturvaa – käyttöjärjestelmät
Myös kännykkä tarvitsee tietoturvaa – uhkakuvat
Kuinka pelifirmoista tuli hakkereiden ykköskohde
Valitse turvallinen nettiselain
Terveisiä Nigeriasta – sähköpostihuijauksen anatomia
Netissä kohkaaminen voi kostautua
Salasanaa ei pidä eikä tarvitse kierrättää
Näin salaat tärkeät tiedostot helposti
Vinkkejä Windows 7:aan siirtymiseen
Facebook-ryhmissä viritellään ansalankoja
Facebook-kaveriksi kelpaa jo kumiankkakin
Top 5 -vinkit Windowsin tietoturvaan
Mitä kannattaa paljastaa yhteisöpalvelussa?
Langattoman verkon tietoturva kuntoon
Lumileopardi tuo Macin OS X:än nopeutta ja vakautta
Tietokalastelijat onkivat tietojasi
Järjestäytynyt rikollisuus rehottaa internetissä
Apple Safari 4.0 – palanen omenaa työpöydälläsi
Riesana roskaposti - miten säästäät aikaa ja vaivaa?
Firefox-selaimen parhaat laajennukset
Nettiselainrintaman uudet vaihtoehdot: Firefox 3.0 ja Google Chrome
Virukset ovat muuttuneet bisnekseksi
Suomenkielistä tietoturvaa internetissä
Suomenkielistä tietoturvaa internetissä
Tiedot talteen varmuuskopioimalla
Tiedot talteen varmuuskopioimalla
Säädä Nettiturvan palomuurin asetukset kuntoon
Sosiaalinen hakkerointi kohdistuu käyttäjään
Tietoturvaa Sampo Pankin asiakkaille
Roskaposti - ongelma ja miten siitä selvitään
Rootkit-haittaohjelmat ja niiden poistaminen
Vakoilijat koneellasi: miten torjut spyware-haittaohjelmat
Palomuurit - miksi niitä tarvitaan?
Nettiselaimet ja niiden turvallisuus
Muistutus salasanojen tarpeellisuudesta
Madot ja makrot – sähköpostin uhkat ja niiltä suojautuminen
Norton 360 – täysi tietoturvapaketti
Älä myy henkilötietojasi koneen mukana
Työkaluja huijaussivujen tunnistamiseen
Tietoturvapäivä kasvoi tietoturvaviikoksi
Windowsin käyttäjätasot kuntoon
Internetin uhkia - rootkit-haittaohjelmat ja niiden poisto
Mobiilimadot - todellinen uhkako?
Turvallisuusuhkia piratismin vastaisesta taistelusta?
Tietokoneviruksia jo 20 vuotta
Tietoturvasta huolehtiminen on kaikkien asia
Sosiaalinen hakkerointi kohdistuu käyttäjään