24.11.2009 12:42

Mitä kannattaa paljastaa yhteisöpalvelussa?

Facebook iski netin yhteisöpalvelut lopullisesti myös valtavirtaväestön tajuntaan. Netissä käykin melkoinen kuhina ihmisten luovuttaessa itsestään tietoja, joita aiemmin ei olisi kerrottu kuin parhaille kavereille.

Facebookin kaltaiset netin yhteisöpalvelut ovat hieno tapa pitää yhteyttä ystäviin, tuttuihin ja perheenjäseniin. Niiden kautta voi seurata näppärästi, mitä tuttavapiiri puuhaa tai mitä vaikkapa maantieteellisesti etäiselle sukulaiselle kuuluu.

Yhteisöpalveluihin liittyy myös negatiivisia puolia. Näistä merkittävimpiä on se, että ihmiset julkaisevat ajattelemattomuuttaan netissä materiaalia, joka olisi ehkä kannattanut jättää oman pään sisään tai pienemmän yleisön nähtäville. Ennen kuin raivoaa pomonsa idioottimaisuudesta, julkaisee itsestään tai kaverista profiilissaan ryyppy- tai nakukuvia tai kirjoittaa tulikivenkatkuisen mielipidekirjoituksen suoraan sydämestä, kannattaa pysähtyä hetkeksi miettimään, miten suurelle yleisölle kyseisiä hengentuotteita haluaa esitellä. Maailmalla on uutisoitu  useita tapauksia, joissa huolimaton Facebook-kirjoittelu on johtanut potkuihin, ja ainakin yksi tällainen tapaus löytyy myös Suomesta.

Näennäistä yksityisyyttä

Yhteisöpalvelussa surffaillaan usein omasta kotoa käsin. Kaverilistalla on tuttuja nimiä ja oma profiili tuntuu mukavalta yksityiseltä nurkkaukselta netissä. Tämä luo tehokkaasti kuvan siitä, että nyt operoidaan omassa yksityisessä verkon kulmauksessa, mutta tämä yksityisyys on pitkälti virtuaalista. Käytännössä mikä tahansa netissä julkaistu materiaali voi lipsahtaa huomattavasti tarkoitettua laajemmalle yleisölle.

Yksityiseksi tarkoitetut tiedot voivat levitä laajaan levitykseen esimerkiksi viattoman inhimillisen erehdyksen tai teknisen virheen takia. Käyttäjä voi ajatuksissaan klikata profiilinsa julkiseksi tai palvelun ylläpitäjä voi joko muuttaa käyttöehtoja tai mokata palvelun päivityksen siten, että käyttäjien profiilit näkyvätkin kokonaisuudessaan kaikille vierailijoille. Eräs tyypillinen Facebook-käyttäjien virhe on muuttaa profiilinsa yksityiseksi, mutta siten, että vain omat kaverit ja omat verkostot näkevät profiilin. Kun käyttäjä tämän jälkeen liittyy vaikkapa oman yliopiston Facebook-verkostoon, profiili on kaikkien sen jäsenten luettavissa.

Ikävämpi tilanne on se, jos käyttäjä joutuu haitta- tai huijausohjelman uhriksi. Facebookin tietoturvaa on kritisoitu siitä, että kun käyttäjä antaa jollekin App-sovellukselle, kuten pikkupelille tai quiz-testille oikeudet lukea käyttäjätietojaan, hän vuotaa samalla tietoja myös ystävälistallaan olevista henkilöistä. Eräs sovellus on jo käyttänyt mainonnassaan kuvia, jotka käyttäjät ovat merkinneet yksityisiksi.

Ajattelemattomuutta ja pahantahtoisuutta

Vaikka palvelu itsessään olisi turvallinen, kannattaa muistaa, että kaverilistalle lisätyt käyttäjät ovat ihmisiä. Ystävyys ei kestä ikuisesti, ihmiset ovat ajattelemattomia ja etenkin Suomen kokoisessa maassa ihmiset tuntevat toisiaan mitä kummallisimpia reittejä. Jos ryhtyy esimerkiksi haukkumaan nimellä tiettyä henkilöä tai firmaa, ei ole ollenkaan epätodennäköistä, etteikö sana kiirisi kyseisen tahon korviin. Näin kävi esimerkiksi artikkelin alussa mainitussa tilanteessa, jossa työnantajan haukkuminen Facebookissa oli suuressa roolissa potkujen saamisessa. Tiedon työnantajalle välitti kirjoittelijan Facebook-kaveri, eli jokaiseen kaverilistalla olevaan ei kannata luottaa.

Yksityiseksi tarkoitettujen tietojen levittäminen ei ole välttämättä pahantahtoisuutta, vaan se voi olla vitsi tai käytännön pila, joka leviää yllättävän laajalle. Tarpeeksi hyvä nettivitsi, joka vetoaa aktiivisten netinkäyttäjien huumorintajuun, voi levitä ympäri maailmaa hetkessä. Netti on täynnä kuvia mm. sammuneista tussilla töhrityistä teineistä ja videoita selvästi laittomuuden tuolle puolen menevistä tempauksista, puhumattakaan yhden hengen yleisölle tarkoitetuista nakukuvista. Ennen kuin nappaat kaverisi kuvan ja laitat siihen hauskan kuvatekstin ja lähetät sen julkisesti nettiin, kannattaa miettiä, kestääkö ystävyys sitä, jos kuvasta tulee kuukausia tai vuosia kiertävä netin kestovitsi.

Mitä netissä kannattaa julkaista?

Artikkelin tarkoitus ei ole pelotella, eikä Facebookia ja vastaavia yhteisöpalveluita kannata ryhtyä kaihtamaan tietojen vuotamisen pelossa. Ne ovat oikein käytettyinä sekä mainiota viihdettä, että hieno tapa pitää ihmisiin yhteyttä. Olennaista on miettiä, mitä tietoja itsestään luovuttaa, sekä ymmärtää, millaiselle joukolle tiedot näkyvät.

Hyvä nyrkkisääntö tietojen julkaisuun on kysyä itseltään, olisiko valmis esittämään kyseisen valokuvan, videon tai mielipiteen ruuhkabussissa kaikille matkustajille, tai suoraan päin pomon, puolison tai muun henkilön naamaa. Jos tästä ei ole aivan varma, kannattaa jättää materiaali suosiolla julkaisematta missään nettipalvelussa.

Kannattaa myös miettiä, miten paljon ylimääräistä tietoa itsestään haluaa antaa maailmalle. Onko oman syntymäajan, kesämökin sijaintikunnan, äidin tyttönimen tai koko opiskeluhistorian julkistaminen internetissä todella tarpeellista? Mitä nämä tiedot oikeastaan tarjoavat kavereille tai muille profiilin selaajille? Näitä tietoja voidaan kuitenkin käyttää identiteettivarkauksissa, tai esimerkiksi nettipalveluiden salasanojen urkkimiseen. Useissa verkkopalveluissa unohtuneen salasanan voi resetoida, mikäli vastaa oikein turvakysymykseen, jossa udellaan vaikkapa ensimmäisen koulun nimeä tai äidin tyttönimeä. Yllättävän usein vastaukset näihin kysymyksiin löytyvät käyttäjän julkisista yhteisöpalveluiden profiileista.

Janos Honkonen