24.06.2009 11:52
Apple Safari 4.0 – palanen omenaa työpöydälläsi
Apple on viime vuosien aikana nostanut näyttävästi profiiliaan, kun sen Mac-tietokoneet ja iPod-mediasoittimet ovat vallanneet itselleen merkittävän ja alati kasvavan alan nuorten ja muotitietoisten IT-ihmisten keskuudesta. Kyse ei ole pelkästä trendien aallolla ratsastamisesta, sillä Apple hallitsee muutaman asian paremmin kuin juuri mikään heidän kilpailijoistaan. Applen tuotteet ovat tyylikkäitä, helppokäyttöisiä ja luotettavia. Näillä kolmella avainsanalla ratsastaakin jo pitkälle.
Applen käyttöliittymät ovat olleet hakkerointitaitoisten PC-käyttäjien ulottuvissa jo jokusen vuoden ajan, mutta tavallisia käyttäjiäkään ei ole unohdettu. Apple on nimittäin julkaissut jo parin vuoden ajan Windows-versioita Safari-nettiselaimestaan. Miltei 10% markkinaosuuden äskettäin saavuttanut Safari saavutti kevään aikana merkkipaalun kun sen versio 4.0 julkaistiin niin omenoille kuin Windows-koneillekin. Tutustuimme selaimeen ja katsoimme, löytyykö Applen paratiisista avain paatuneen Windows-miehen sydämeen.
Jotain hyvää...
Alkuun tunnustus: en suinkaan ole oikeasti paatunut Apple-vihaaja ja voin sanoa, että mikäli firma oppisi hinnoittelemaan tuotteensa järkevämmin, kirjoittaisin tätäkin arvostelua luultavasti Applen kannettavalla tietokoneella. Jossittelulla ei kuitenkaan ole ikinä päässyt kovin pitkälle, joten Apple-fiilistelyn sijaan katsomme, tarjoaako Safari hyviä syitä vaihtaa selainta.
Paperilla tarkasteltuna Safari osaa monia modernin selaimen vaatimuksista: se toistaa sivut nopeasti ja luotettavasti, näyttää applemaisen tyylikkäältä ja hallitsee välilehdillä kikkailun. Mikään näistä ei toki ole sinänsä uutta, sillä kaikki samat kehut pätevät myös esimerkiksi Firefoxiin, josta saa ilmaisen käyttöliittymäpäivityksen avulla vielä applemaisemman, plus muut Firefoxin hyödyt päälle. Ennen kuin pureudumme Safarin huonoihin puoliin, vilkaistaan kuitenkin sen hyviä ominaisuuksia.
Applen tyylille uskollisesti Safari on oletusasetuksiltaan mukavan elegantti käyttää ja tarjoaa yhdellä vilkaisulla kattavan määrän tietoa ja suuren, häiriöistä vapaan näkymän toistettavaan sivuun. Ei turhia valikoita, ei turhia statusruutuja, ei turhia palkkeja. Nättiä.
Googlen Chrome-selaimen tavoin eleganttiin käyttöliittymään on kuitenkin upotettu kaikki tärkeät, arkipäiväisessä selailussa tarvittavat ominaisuudet. Eri paikoista klikkailemalla pystyy käsittelemään suosikkisaittejaan vaikka useamman välilehden ryppäissä, avaamaan hetkessä kaikki sivuun liittyvät RSS-feedit ja hyppimään netin tärkeimmille saiteille, kuten Facebookiin ja uutispalveluihin.
Jälleen, ei sinänsä mitään uutta, mutta Safari on joka tapauksessa erittäin miellyttävä selain käyttää. Sillä on paljon yhteistä Chromen kanssa, mutta esimerkiksi molemmille yhteinen suosikkisivujen esittelynäkymä on toteutettu applemaisen tyylikkäästi ja näppärästi. Oletusarvoisesti uutta välilehteä avattaessa selain tarjoaa aloituskohteeksi netin suosituimpia uutissaitteja.
Jo lyhyen selailun jälkeen näkymä on päivittynyt ja täyttynyt oikeilla suosikkisaiteillani, joiden järjestys päivittyy dynaamisesti sen mukaan, miten paljon vierailen kullakin saitilla. Tarpeellista? Vallankumouksellista? Ei, mutta mukavaa ja kätevää – mikä on yleisestikin hyvä tapa kuvata Safaria ja koko Applen filosofiaa.
Jotain huonoa
Mikään ei ikinä ole täydellistä, ei Safarikaan. Rehellisyyden nimissä on todettava, että eihän se loppupelissä tarjoa mitään käytännön hyötyä, mitä ei saisi kiskottua irti esimerkiksi Firefoxista, vieläpä luultavasti helpommin ja monipuolisemmin. Tämä ei toki sinänsä ole mikään suuri häpeän aihe, sillä onhan Firefox mitä mainioin selain. Se nostaa kuitenkin kysymysmerkin siitä, miksi Firefoxin käyttäjä vaihtaisi selainta – jos nyt ei ole kyllästymiseen kuolemassa.
Safarin ympärillä on kohistu myös pariinkiin otteeseen vakavista tietoturvaongelmista. Eräässä kräkkeritapahtumassa innokkaat kybervintiöt onnistuivat murtautumaan Safari-koneeseen parissa minuutissa hyödyntäen siitä tunnettua tietoturva-aukkoa. Toki aukko on paikattu jo aikaa sitten, mutta tapaus ei ollut uniikki. Ei siis kannata kuvitella, että Safariin vaihtamalla voisi välttää kaikki tietoturvaongelmansa.
Itse asiassa todellisuus voi olla juuri toisenlainen, sillä esimerkiksi Firefox on saanut monet tärkeimmistä ominaisuuksistaan juuri ulkopuolisten koodarien tekeminä lisäohjelmina, joita siihen on saatavilla jo tuhansittain. Safarikin tukee plugineja, mutta käytännössä vain Macilla ajettuna. Windows-versioon löytyi muutama hassu liitännäinen, joskin toki Quicktimet, Flashit ja Javat toimivat heittämällä. Firefoxin ”vain taivas on rajana” –laajennettavuus jää kuitenkin ainakin Windows-käyttäjien saavuttamattomiin.
Vanhassa vara parempi
Muutaman viikon testailun jälkeen tulin itse siihen johtopäätökseen, etten ole vieläkään vaihtamassa uskollista Firefoxiani mihinkään. Safari jääkin ainakin minun arvoasteikossani toimittamaan samanlaista virkaa kuin Internet Explorer omalla alustallaan: Applen tietokoneiden mukana toimitettavana selaimena se on enemmän kuin pätevä, sillä sen avulla pystyy hoitamaan kaikki päivittäiset asiansa helposti, mukavasti ja kivaa käyttöliittymää katsellen.
Jos kuitenkin haluaa selaimeltaan enemmän, Safari jää ainakin PC-puolella kaikin tavoin Firefoxin jalkoihin. Vaihtelu toki virkistää, eikä Safaria kokeilemalla mitään häviäkään, mutta kun tarjolla on parempaakin, miksi vaihtaa?
Miikka Lehtonen
Safari:
http://www.apple.com/fi/safari/
Firefox Safariksi kolmessa askeleessa: http://www.dailyseoblog.com/2007/06/convert-firefox-to-safari-in-3-steps/
Tietoturva-artikkelit
SOPA – lakialoite, joka uhkasi kaataa internetin
Mac ei ole niin turvallinen kuin luulit
Microsoft Security Essentials - ilmainen vaihtoehto tietoturvaan
Anonymous – Internetin kettutytöt?
Stuxnet: kun kybersodankäynti tuli julkiseksi
Moni uhka vaanii verkkopankkien käyttäjää
Näin pankki suojelee verkkoasiakkaitaan
Google+ haastaa Facebookin, mutta entä tietoturva?
Huijari pyrkii Facebook-seinällesi
Botnet on joukkovoimaa ilman lupaa
Myös kännykkä tarvitsee tietoturvaa – ratkaisut
Myös kännykkä tarvitsee tietoturvaa – käyttöjärjestelmät
Myös kännykkä tarvitsee tietoturvaa – uhkakuvat
Kuinka pelifirmoista tuli hakkereiden ykköskohde
Valitse turvallinen nettiselain
Terveisiä Nigeriasta – sähköpostihuijauksen anatomia
Netissä kohkaaminen voi kostautua
Salasanaa ei pidä eikä tarvitse kierrättää
Näin salaat tärkeät tiedostot helposti
Vinkkejä Windows 7:aan siirtymiseen
Facebook-ryhmissä viritellään ansalankoja
Facebook-kaveriksi kelpaa jo kumiankkakin
Top 5 -vinkit Windowsin tietoturvaan
Mitä kannattaa paljastaa yhteisöpalvelussa?
Langattoman verkon tietoturva kuntoon
Lumileopardi tuo Macin OS X:än nopeutta ja vakautta
Tietokalastelijat onkivat tietojasi
Järjestäytynyt rikollisuus rehottaa internetissä
Apple Safari 4.0 – palanen omenaa työpöydälläsi
Riesana roskaposti - miten säästäät aikaa ja vaivaa?
Firefox-selaimen parhaat laajennukset
Nettiselainrintaman uudet vaihtoehdot: Firefox 3.0 ja Google Chrome
Virukset ovat muuttuneet bisnekseksi
Suomenkielistä tietoturvaa internetissä
Suomenkielistä tietoturvaa internetissä
Tiedot talteen varmuuskopioimalla
Tiedot talteen varmuuskopioimalla
Säädä Nettiturvan palomuurin asetukset kuntoon
Sosiaalinen hakkerointi kohdistuu käyttäjään
Tietoturvaa Sampo Pankin asiakkaille
Roskaposti - ongelma ja miten siitä selvitään
Rootkit-haittaohjelmat ja niiden poistaminen
Vakoilijat koneellasi: miten torjut spyware-haittaohjelmat
Palomuurit - miksi niitä tarvitaan?
Nettiselaimet ja niiden turvallisuus
Muistutus salasanojen tarpeellisuudesta
Madot ja makrot – sähköpostin uhkat ja niiltä suojautuminen
Norton 360 – täysi tietoturvapaketti
Älä myy henkilötietojasi koneen mukana
Työkaluja huijaussivujen tunnistamiseen
Tietoturvapäivä kasvoi tietoturvaviikoksi
Windowsin käyttäjätasot kuntoon
Internetin uhkia - rootkit-haittaohjelmat ja niiden poisto
Mobiilimadot - todellinen uhkako?
Turvallisuusuhkia piratismin vastaisesta taistelusta?
Tietokoneviruksia jo 20 vuotta
Tietoturvasta huolehtiminen on kaikkien asia
Sosiaalinen hakkerointi kohdistuu käyttäjään