09.06.2010 16:16

Lode Runner (Xbox 360)

Lienee turvallista todeta, että on tulossa vanhaksi, kun oman lapsuutensa videopelisuosikki täyttää 27 vuotta. Hyvä idea ei kuitenkaan vanhene, kuten Lode Runner todistaa. Apple II:lla alkunsa saanut pulmaseikkailu on käynyt läpi useita konsoleita ja tietokoneita päätyäkseen vihdoin Xbox 360:n Arcade-latauspelien joukkoon. Vieläkö alkuperäisen henki on mukana?

Sanakirjan mukaan lode tarkoittaa malmisuonta. Alkuperäisen Lode Runnerin voisi sanoa iskeneen juuri tällaiseen yksinkertaisella ideallaan, joka kumpusi aikansa teknisten rajoitteista. Oli pakko panostaa pelattavuuteen, kun muulla ei voinut hurmata. Grafiikka oli mustavalkoista ja minimalistista.

Lode Runnerissa pelaajan tehtävänä oli ohjata muutamasta pisteestä koostuvaa seikkailijaa sivuttain kuvatussa luolastossa. Ensin piti kerätä ruudusta aarteet, sitten paeta avautuneesta ovesta. Ja kokoajan perässä juoksivat ikävät vihulaiset. Ainoa ase oli mahdollisuus kaivaa kuoppia. Samaa ominaisuutta tarvittiin myös pulmakohtiin, joissa aarteet olivat kinkkisessä paikassa.

Xbox Liven Lode Runner on säännöiltään sama peli, mutta puitteet ovat suoraan 2010-luvulta. Grafiikka on kaunista, äänimaailma heleää. Sankarikin on ajan mukaan varustettu. Apuna ovat rakettipaketit pehmeää putoamista silmälläpitäen ja kaivaminen käy laserin tyylisellä aseella. Kenttien teemat vaihtelevat, tosin vaihtoehdot ovat yllätyksettömiä, tapaan talvinen ympäristö, koneiden valtakunta ja niin edelleen.

Rohkeus ei ole muutenkaan uuden Lode Runnerin vahvuus. Sisällä sykkii vahvasti alkuperäinen Douglas E. Smithin kehittämä peli. Ainoana erona viholliset varastavat aarteet näiden päältä kulkiessaan. Sitten onkin narrattava nämä kuoppiin, jotta kulta kulkeutuu sankarin taskuun.

Ei uutta maan alla

Pelitilojen osalta ollaan turvallisella maaperällä. Seikkailutilassa noudatetaan aitoja sääntöjä säntillisesti, vaikka kentät ulkoisesti ovatkin remontoitu. Pulmatilassa mietitään vihollisista vapaasti kuinka päästä kenttä läpi ilman, että jää jumiin kaivamiinsa kuoppiin.

Merkittävin uutuus on yhteispelin mahdollisuus, jolloin jopa neljä voi seikkailla yhdessä. Tällöin parasta on pakollinen yhteistyö, sillä kentistä selviää yleensä vain toisten avulla. Esimerkiksi on noustava toisen päälle, jotta ryhmä saa korkealla odottavan aarteen hoteisiinsa.

Lode Runnerin Live on mielenkiintoinen tapaus. Siihen jää helposti koukkuun, etenkin kaverin kanssa, mutta pelistä itsessään jää turhan kliininen tunnelma. Nostalgiaa ei aina tarvita, varsinkaan kun peliä moni ei edes muista ennestään, mutta jonkinlainen särmä ei tekisi pahaa.

Yhteis- ja pulmapelitilat tuovat pientä muutosta peruskuvioon, mutta ne eivät täysin riitä oikeuttamaan pelin yllättävän korkeaa hintaa. Lode Runner on yksi harvoista 1200 pistettä maksavista peleistä. On vaikea ymmärtää miksi, kun vertaa muuhun Liven antiin. Halvempaan hintaan peliä olisi helpompi suositella suoraan. Nyt kannattaa ehdottomasti tsekata ensin demo.

Antti Mutta